Tuulivoimaa paikallisella yhteistyöllä

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää tuulivoiman merkittävää lisärakentamista. Arvo Sijoitusosuuskunta, Arvon kohdeyhtiöin kuuluva sijoitus- ja asiantuntijayhtiö Korkia sekä ylivieskalainen hankekehittäjä Semecon ryhtyivät kehittämään tuulivoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vahvalla paikallisella otteella.

 
Yhteistyön tuloksena liikkeelle on lähtenyt tähän mennessä Vasaman tuulipuisto Ylivieskassa. Kenkäkankaan tuulipuisto Sievissä ja Peuranevan tuulipuisto Siikalatvalla ovat suunnitteluvaiheessa.

– Uskallan sanoa, että näissä hankkeissa paikallisuusaste tulee olemaan Suomen mittakaavassa kaikkein korkein, sanoo Semeconin toimitusjohtaja Olli Malkamäki.

Osapuolten keskinäinen roolitus menee siten, että Semecon suunnittelee ja kehittää, Korkia on tuonut markkinoille hankekehityksen rahoittamiseksi uusiutuvaan energiaan sijoittavan pääomasijoitusrahaston, jossa puolestaan Arvo toimii ankkurisijoittajana kolmen miljoonan euron sitoumuksellaan.

Malkamäki kertoo hankekehityksen käynnistyneen vauhdilla, sillä helmikuussa tuulivoimaa oli kehitteillä jo noin 500 megawatin edestä. Kenkäkankaan hanke on suuruudeltaan noin 350 megawattia, Vasama noin 100 megawattia ja Peuraneva noin 50 megawattia. Euroissakin mitattuna hankkeita kuvaavat luvut ovat suuria, mikäli ne toteutuvat suunnitellussa koossa. Esimerkiksi Kenkäkankaalla investoinnit nousevat arviolta noin 400 miljoonaan euroon ja Vasaman tuulipuistossa noin 150 miljoonaan euroon. Vasaman hanke on pisimmillä, ja siitä on jo Korkian rahaston rahoituspäätös olemassa.
– Nämä hankkeet ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan todella merkittäviä sekä hankekehitys- ja rakennusvaiheessa että valmistumisensa jälkeen, Malkamäki sanoo korostaen tuulivoiman myönteisiä vaikutuksia alueen elinvoimalle.

Tuulivoimayhdistyksen mukaan esimerkiksi Kalajoella vuonna 2020 uusiutuvaa energiaa jauhaneet 64 tuulivoimalaa tuottivat kyseisenä vuonna pelkästään kiinteistöverona 1,6 miljoonaa euroa. Kenkäkankaan tuulipuisto tuottaisi toteutuessaan Malkamäen laskelmissa Sievin kunnalle kiinteistöveroa elinkaarensa aikana 40-50 miljoonaa euroa tuulipuiston lopullisesta laajuudesta riippuen.

Tuulipuistohankkeet ovat alueelleen taloudellisilta vaikutuksiltaan todella merkittäviä, Olli Malkamäki sanoo.


”Hankekehitysvaiheessa
merkittävä tuottopotentiaali”
 

Korkia Uusiutuva Energia Ky -pääomarahasto tarjoaa myös ei-ammattimaisille sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa uusiutuvaan energiaan. Kyseinen rahasto on sijoitushorisontiltaan viiden vuoden sijoitus, ja soveltuu siten myös yksityissijoittajille.

Korkian toimitusjohtajan Pauli Mäenpään mukaan rahasto sijoittaa nimenomaan hankekehitykseen ja siihen keskittyviin yhtiöihin, kuten Semeconiin.
– Kokemuksemme mukaan hankekehitysvaiheen sijoituksilla on keskimäärin vuositasolla yli 10 % tuotto-odotus, kunhan hankeportfoliota on riittävästi hajautettu. Vastaavasti rakennus- ja operointivaiheiden sijoituksissa päästään tyypillisesti vuosittain 5–8 % tuottoihin pitkällä aikajänteellä. Hankekehitysvaiheen sijoituksien aikajänne on tyypillisesti selvästi lyhyempi, noin 2–4 vuotta, mikä tekee siitä rahastolle houkuttelevan sijoituskohteen, Mäenpää sanoo.
Rahaston merkintäaika on meneillään, ja sen on tarkoitus jatkua kuluvan vuoden loppuun.
– Tämä on meille äärimmäisen iso ja tärkeä hanke, joka lukeutuu Korkian tekemisen ja strategian keskiöön. Uskon, että rahastoon kertyy kymmeniä miljoonia euroja. Tämä mahdollistaa sen, että pystymme kehittämään merkittävän määrän tuuli- ja aurinkovoimaa myös Suomeen.

Vertailukohtana energiatuotannon kokoluokan osalta voidaan hänen mukaansa pitää Olkiluoto 3:n kapasiteettia (1,6 gigawattia).
– Uuden rahastomme rahoittamat ja kehittämät tuuli- ja aurinkovoimalaitokset tulevat ylittämään tämän kapasiteetin.

Korkian toimitusjohtaja Pauli Mäenpää sanoo, että Korkia pystyy kehittämään merkittävän määrän tuuli- ja aurinkovoimaa myös Suomessa.

 

TEKSTI JORMA UUSITALO

KUVAT ESA MELAMETSÄ